Näkemiin

Sain hiljattain seurata kuinka ystäväni hyvästeli äitinsä ajasta ikuisuuteen. En voi muuta kuin ihailla sitä suurta viisautta ja rauhaa, jotka hänestä huokuivat tuon matkan aikana. Siitä kiitollisena ja lämpimänä osanottona päätin neuloa ystävälleni villasukat. Mikäs sen sopivampaa väkevän lähetysmummon muistoksi.

Sain jostakin päähäni, että olisi kaunis ajatus tehdä sukat, jotka muistuttaisivat vaaleanpunaista ruusukimppua. Näihin tuli sen vuoksi ihka ensimmäiset tekemäni nirkkoreunat, jotka olivat muuten helpot, mutta seiskaveikan kovuus vaati vähän vääntövoimaa. Vihreät raidat ovat kaksinkertaista Viking Baby Ullia, joka sattui olemaan juuri täydellisen sävyinen.

Sanokaa sitä miksi haluatte, mutta en ollut oikeastaan yhtään yllättynyt kuullessani, että tuttuni oli pukenut äidilleen vaaleanpunaisilla ruusuilla koristellun yöpaidan ja valinnut arkun päälle samoja kukkia. Hän oli aina ostanut niitä äitienpäivä- ja synttärikorteiksi ja kukkakimppuina.
”Sanoin aina, että äiti on kuin vaaleanpunainen ruusu.”

DSC_0372

Ei vanhoissa kuorissa ole mitään murheellista. 
(Pikku Prinssi)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s